Kansanedustaja Kristiina Salonen (sd.) puhui Rauman sankarihaudoilla 6.12. sota-ajan muistoista ja kiitollisuudesta itsenäisyyden puolesta taistelleille. Salonen toteaa sotien jälkeisten vuosien määrittäneen pitkälti sen, mitä suomalainen yhteiskunta nykyään on. Suomen nousu Euroopan ja jopa maailman vahvimpien joukkoon ei olisi mahdollista ilman jokaisen suomalaisen panosta. Salonen korostaa yhteenkuuluvuuden arvoa.

– Pienen kansankunnan on oltava yhtenäinen ollakseen suuri. Sen on oltava tasa-arvoinen luodakseen yhteenkuuluvuutta, hajottamisen sijaan. Sen on uskottava sivistykseen ja oikeudenmukaisuuteen, pärjätäkseen muutoksissa. Suomen on oltava vahva omassa uskossaan ja arvoissaan, ja johdettava niiden avulla maailmaa. Vahvuutemme ei ole vieläkään fyysinen ylivoima, vaan henkinen ylivoima.

Salonen katsoo suomalaisen sisun merkityksen olleen suuri sekä sotien aikana, että sotien jälkeisenä aikana yhteiskunnan jälleenrakentamisen kannalta.

– Suomalainen sisu on yhdistelmä pitkäjänteisyyttä, periksi antamattomuutta ja sitkeyttä. Suomalaisten sisukkuus pitikin maatamme pystyssä myös poikkeusoloissa. Olemme aina oppineet sopeutumaan tilanteessa kuin tilanteessa. Sisusta oli hyötyä myös yhteiskuntamme jälleenrakentamisessa sodan jälkeisenä aikana. Vain muutamassa vuosikymmenessä Suomi onnistui nousemaan Euroopan köyhimmistä maista vauraaksi hyvinvointiyhteiskunnaksi. Sisukkuus oli edelleen sotien jälkeen kansakuntaamme yhdistävä ja kannatteleva voima, sanoo Salonen.

Salonen iloitsee siitä, että eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta jätti tiistaina jokaisen puolueen yhteisellä sitoumuksella sotainvalidien hoitoon pääsyä helpottavan lakialoitteen. Lakialoitteessa hoitoon oikeuttavan vamman haitta-asterajaa lasketaan 20 prosentista 10 prosenttiin. Eduskunnan päätöksellä sotainvalidien oikeutta kotona asumista tukeviin palveluihin vahvistetaan ja yhdenmukaistetaan koko Suomessa.

– Meillä kaikilla on velvollisuus huolehtia siitä, että ikääntyneet veteraanit puolisoineen eivät jää yksin. He eivät saa olla esillä vain juhlapuheissa, vaan myös teoissa, Salonen vaatii.

Puheessaan Salonen käy läpi sodan jättämiä traumoja yli sukupolvien ja tunteita, joita talvisodan rauhansopimuksen ympärillä eduskunnassa koettiin. Talvisodan aikana eduskunnassa toiminut kansanedustaja ja ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Väinö Voionmaan puhui nuorten, pelottomien sotilaiden taistelleen voitokkaasti häviämättömien arvojen puolesta. Salonen katsoo sen kunniavelan siirtyneen sukupolvilta toisille.

Ja niin tänään, 78 vuotta tuota puhetta myöhemmin, me seisomme täällä sankarihaudoilla itsenäisyyspäivänä osoittamassa kunniaa ja kiitollisuutta meidän puolestamme taistelleille. Aivan kuten kansanedustaja Väinö Voionmaa ennusti, Salonen puhuu.

Ikä

Valitse yksi vastaus: