Piirainen: Hallituksen riihi valoi uskoa tulevaisuuteen

Lähde: SDP

SDP:n kansanedustaja Raimo Piirainen on tyytyväinen pääministeri Sanna Marinin hallituksen budjettiriihessä saavuttamista tuloksista, vaikka koronaepidemia on möyhentänyt talouden näkymiä niin Suomessa kuin koko maalimassa. Työuria on järkevää pidentää niiden alusta, keskeltä ja lopusta, jotta pohjoismaisen hyvinvointivaltion perusta säilyy ehjänä.

– Kattavassa työllisyyskokonaisuudessa Suomi siirtyy kohti Pohjoismaiden työllisyyspalvelumallia, nuorten työllisyyttä ja koko väestön koulutustason parantamista. Yli 55-vuotiaiden työllisyysasteessa ja työmarkkina-aseman parantamisessa on erityinen huomio. Työllisyystoimien tavoitteena on hallituskaudella 80 000 lisätyöllistä ja nyt budjettiriihessä päätetyillä toimilla 31 000 – 36 000 lisätyöllistä, kun mukaan lasketaan hallituksen jo aikaisemmin tekemät työllisyystoimet, summaa kajaanilainen Piirainen.

– Aikuiskoulutustuen uudistuksen tarkoituksena on edistää palkansaajien mahdollisuutta samanaikaiseen työntekoon ja opiskeluun. Siksi hallitus on uudistanut soviteltua aikuiskoulutustukea ja palkansaajan aikuiskoulutustuen määräytymistä koskevia säännöksiä jo elokuun akusta alkaen.

– Kuluvan vuoden alussa työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden alaikärajaa nostettiin yhdellä vuodella vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä. Tämä tarkoittaa, että vuonna 1961 tai myöhemmin syntynyt työtön henkilö on oikeutettu työttömyysturvan lisäpäiviin 62-vuotiaana, kun aiemmin ikäraja on ollut 61 vuotta. Lisäksi osatyökyvyttömyyseläkkeen ja ansiotulojen yhteensovittaminen uudistetaan.

– Työttömän työllistymisen edistämisessä otetaan aimoloikka kohti Pohjoismaiden mallia. Yksilöllisessä työllistymissuunnitelmassa sovitaan työnhakijan määrällisestä työnhakuvelvoitteesta ja tarkoituksenmukaisista työnhakua tukevista palveluista. Työnhakijan tulee hakea kuukaudessa 0 – 4 työpaikkaa riippuen alueen työmarkkinatilanteesta ja työttömän työkyvystä.

– Palkkatukisäännöksiä yksinkertaistetaan asettamalla tukitaso työttömyyden pituudesta riippumatta 50 prosenttiin. Uudistuksen tavoitteena on lisätä merkittävästi palkkatuen käyttöä yrityksissä. Osatyökykyisten palkkatukitaso nostetaan 70 prosenttiin ja erityisesti heidän palkkatukijakso sidotaan tiiviisti myös muihin työllistymistä edistäviin palveluihin ja samalla turvataan 3. sektorin nykyiset työllistämisehdot.

– Puretaan palkkatuen oikeudellisia esteitä ryhmäpoikkeusasetuksen antaman liikkumatilan puitteissa. Työnantaja voi jatkossa palkata palkkatuella työttömän, vaikka on irtisanonut tuotannollisista ja taloudellisista syistä työntekijöitä, mikäli työnantaja on ensin palkannut vastaavan määrän työntekijöitä työsopimuslain takaisinottovelvoitteen mukaisesti.

– Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien 18—64-vuotiaiden työllisyysaste vuonna 2018 oli 45 prosenttia, kun toisen asteen tutkinnon suorittaneilla se oli 71,2 prosenttia. Nykytilanteessa perusasteen ja toisen asteen välinen työllisyysaste-ero on siis yli 20 prosenttiyksikköä. Perusasteen varaan jäävien ikäluokkaosuuden lasku kahdeksalla prosenttiyksiköllä nostaisi työllisyysastetta pitkällä aikavälillä yli 1,5 prosenttiyksikköä ja kasvattaisi työuran pituutta 0,75 vuodella.

– Eläkeputken leikkaaminen ja mahdollinen lakkautus siirtyvät työmarkkinaosapuolten neuvottelupöytään. Asia on vaikea ja monisyinen. Tavoitteena on tehdä yhteinen tasapainoinen esitys toimiksi, joilla voidaan edistää yli 55-vuotiaiden työllisyysastetta sekä parantaa heidän työmarkkina-asemaansa ja työssä jaksamista, sanoo Piirainen.
Toimeksianto on yli 55-vuotiaiden työllisyyttä edistävä kokonaisuus ja tavoitteena on vähentää varhaista työelämästä poistumista tavoilla, jolla saavutetaan vähintään 10 000 työllisen lisäys vuoteen 2029 loppuun mennessä VM:n todentamana. Esitystä työmarkkinaosapuolilta edellytetään marraskuun 2020 loppuun mennessä. Mikäli toimeksianto ei johda asetettuihin tavoitteisiin, hallitus linjaa tarvittavat toimet yksityiskohtineen joulukuussa 2020.

Osana toimeksiantoa hallitus edellyttää, että esityksillä edistetään ikääntyneiden työssä jaksamista, työkykyä, ja osaamista vahvistavia toimenpiteitä sekä muutosturvaa huomioiden erikokoiset yritykset. Työkyvyn tukeminen työuran aikana on olennainen tekijä, jotta ikääntyneiden työllisyyttä voidaan kestävästi nostaa. Siksi myös työnantajien roolia työkyvyn ylläpitoon ja työkyvyttömyyden ehkäisyyn on vahvistettava.

-Hyvä kirjaus on, että oppisopimuskoulutus vastaa paremmin nuorten, erilaisten opiskelijoiden ja työelämän tarpeisiin. Hallitus uudistaa oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen määräytymisen perusteita siten, että työnantajalle maksettavan koulutuskorvauksen määrään vaikuttaa oppivelvollisuuden piiriin kuuluminen, tai jos opiskelija on alle 30-vuotias ja vailla ammatillista tutkintoa. Tämä tukee edelleen työllisyyttä ja etenkin pelkän perustutkinnon varassa oleville. Etenkin kun tiedetään, että perusasteen työpaikat ovat romahdusmaisesti vähentyneet viimeisten vuosikymmenten aikana ja tulevat vähentymään, sanoo Piirainen.

-Erittäin tärkeää on, että nuorille matalan kynnyksen mielen hyvinvointia tarjoavat palvelut vakiinnutetaan Ohjaamoihin. Nuorten parissa työskentelevien TE-asiantuntijoiden osaamista nuorten kohtaamisessa ja palvelutarpeiden tunnistamisessa vahvistetaan. Nuorille suunnattujen ohjaamojen toimintaedellytyksiä ja tiedolla johtamisen elementtejä vahvistetaan monialaisen palvelun lainsäädännöllä ja koordinaatiosta vastaavan tukirakenteen perustamisella. Tässä yhteydessä huomioidaan myös muun monialaisen palvelun yhteistyön tarve sekä kunnille suunnataan tukea ohjaamotoimintaan. Hallitus valmistelee vastinrahapohjaisen kannustinmallin, jonka pohjalta kunnilla on nykyistä suurempi kannuste palkata koulutuksen ja sosiaalityön ammattilaisia ohjaamoihin. Malli valmistellaan rahoitettavaksi EU:n elpymispaketista. Kirjaus on erittäin tärkeä, koska tiedetään, että työkyvyttämyyseläkkeet ovat kääntyneet ensimmäisen kerran kasvuun vuonna 2017 juuri 40-vuotiaden ikäluokassa, kun kaikissa muissa ikäluokissa ne ovat edelleen vähentyneet, sanoo Piirainen mallia, joka on tärkeydessään EU:n elpymispaketin varojen käytön arvoinen.

Suositut kortit

Tervetuloa SDP:n Kansalaispaneeliin!Yleinen
Mielipiteesi on meille tärkeä. Hienoa, että olet mukana! ?
Mikä on SDP:n Kansalaispaneeli?Yleinen
SDP:n Kansalaispaneelissa pääset kertomaan mielipiteesi ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja saat tietoa sinua kiinnostavista aiheista. Luvassa on tiukkojen yhteiskunnallisten kysymysten lisäksi myös kevyempiä aiheita. SDP hyödyntää paneelin kautta saatuja tuloksia kantojensa muodostamisessa ja raportoi kyselyiden tulokset eteenpäin puoluejohdolle, työryhmille ja kansanedustajille. 

Kansalaispaneelissa kysymyksiin vastataan kysymyskorttien kautta.

Jotta voimme hyödyntää paneelin kautta saatuja tuloksia mahdollisimman hyvin, vastaathan seuraavien kysymyskorttien taustatietokysymyksiin.
EtunimiYleinen
Kirjoita alle etunimesi.
SukunimiYleinen
Kirjoita alle sukunimesi.
IkäYleinen
Valitse oma ikäryhmäsi.
SukupuoliYleinen
VaalipiiriYleinen
Valitse valikosta oma vaalipiirisi.
SähköpostiosoiteYleinen
Kirjoita alle sähköpostiosoitteesi.